Webbikauppa
Summasta ja Uspenskista mallia |
|
|
Suomesta Euroopan konesalikeskus Voisiko Suomi olla jonain päivänä Euroopan johtava konesalimaa? Kyllä, varsinkin infran puolesta. Näin totesi easyFairs-messujen yhteydessä kokoontunut Green IT -paneeli. Suomalaiset konesalit nousivat viime vuonna maailman uutisotsikoiksi asti. |
|
|
Helmikuussa Google kertoi rakentavansa jättimäisen palvelinkeskuksen Summan vanhaan paperitehtaaseen. Joulukuussa kansainvälinen media ihmetteli, kuinka tietokoneet lämmittävät helsinkiläisten asuntoja. ”Yli 2000 mediaa ympäri maailman teki Uspenskin katedraalin alla olevasta konesalistamme jutun, vaikka emme ole vielä järjestäneet virallisia avajaisia”, Academica Oy johtaja Matti Roto, innosti Green IT -panelisteja . ”Tämän perusteella voisi päätellä, että ekotehokkailla konesali-innovaatioilla voisi hyvinkin saada jalansijaa maailmanmarkkinoilla.” |
|
|
”Viileä ilmasto, maantieteellinen sijainti, taloudellinen ja poliittinen vakaus, tietoliikenneinfra ja edullinen energia puhuvat kaikki sen puolesta, että konesalit voisivat olla Suomen uusi menestystekijä. Myös Roto korosti, että meille itsestään selviltä tuntuvat asiat voivat olla muualla maailmalla kovaa valuuttaa. ”Esimerkiksi infrastruktuurin rakentaminen on vaatinut vuosikymmenien työn. Nyt siitä voisi rakentaa menestystarinan.” |
 |
| Green IT –paneelistit Janne Puranen (vas.), Niko Wirgentius, Ari Etholen ja Matti Roto. |
|
|
Energiasta avaintekijä Roto ja Nokian Renkaiden ICT-palvelupäällikkö Ari Etholen pitivät sähkön luotettavaa saatavuutta yhä merkittävämpänä kriteerinä konesaliratkaisuja tehtäessä. ”Palvelimien elinkaari on lyhentynyt ja koko pienentynyt, mutta tehontarve ei ole vähentynyt. Tehokuormat ovat kasvaneet 2 kilowatista 40 kilowattiin per räkki”, Etholen sanoi. Roto muistutti, että pienikin konesali voi käyttää 2 MW sähköä. Se on helposti yli kymmenen prosenttia koskivoimalan tuotantokapasiteetista. Johtaja Niko Wirgentius Helsingin Energiasta korosti, että saman laskentakapasiteetin saaminen entistä pienempään tilaan on yksi kilpailuvaltti lisää. Hän lupasi, että yhtään konesalia ei tarvitse jättää sähkön tai jäähdytyksen puutteen takia rakentamatta ainakaan Helsingin kantakaupungin alueella. |
|
|
|
|
|
Tavoitteeksi matemaattinen mahdottomuus Konesalien energiatehokkuutta mitataan PUE (Power Usage Effectiveness) -tehokertoimella. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa käytettävästä sähkötehosta laskentakäyttöön. ”Käytännön kokemusten perusteella PUE-arvo on konesalissa pahimmillaan 3, eli kun pannaan sisään 3 kilowattia sähkötehoa, ulos saadaan vain 1 kilowatti laskentatehoa”, Puranen kertoi. Uusilla jäähdytystekniikoilla päästään hänen mukaansa helposti 1,3:een. Esimerkkinä hän mainitsi kohdennetun nestejäähdytyksen. Se jäähdyttää paljon tehokkaammin kuin ilma. Nestejäähdytyksen avulla lämmintä vettä voidaan myös kierrättää ja käyttää esimerkiksi toimiston lämmittämiseen. Roto otti vielä paljon kovemman tavoitteen. ”Vapaajäähdytyksellä ja hukkalämmön talteenotolla voidaan päästä PUE-arvossa jopa alle yhden, joka on periaatteessa matemaattinen mahdottomuus.”
Green IT -paneeli oli osa easyFairs-messutapahtumaa, joka järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 13. – 14.4. Paneelin kokoonkutsujana oli Rittal Oy. |
|
|
Virta maksaa laitteen verran Palvelin jäähdytyksineen kuluttaa elinkaarensa aikana sähköä lähes hankintahintansa edestä. (IDC) Kaksi prosenttia USA:n energiankulutuksesta menee konesaleihin. Nykyisen kehityksen jatkuessa tämä nousee kolmeen prosenttiin. (Intel) IT-laitteiden käytöstä syntyy enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentoliikenteestä. (EPA) |
|
|
Rittal on maailman johtava sähkökytkentä- ja IT-laitekaappien valmistaja sekä konesalien rakentaja. IT-tuotevalikoima kattaa räkit, UPS:it, jäähdytyksen, valvontatekniikan. Suomessa toimiva Rittal Oy markkinoi ja myy saksalaisen emoyhtiön valmistamia tuotteita. |
|
